Päihdehäiriöt


riippuvuus tarkoittaa riippuvuutta aineeseen tai toimintaan, ja se muodostuu sisäisen tilan häiriöstä. Fyysiselle riippuvuudelle ominaista on sietokyvyn kasvu ja lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet. Psyykkinen riippuvuus kehittyy kuitenkin jo ennen fyysistä riippuvuutta, ja ilmenee voimakkaana tahtotilana, pakonomaisena himoa sekä tottumuksena, mutta ei aiheuta vieroitusoireita.
Alkoholin vieroitusoireet ilmenevät eri tavoin, mutta näistä yleisin on krapula, joka on lieväasteinen alkoholin kertakäytön jälkeinen vieroitus- tai lopetusoire, ja se ilmenee jo muutama tunti käytön vähentämisen jälkeen. Hengenvaarallinen tila, joka ilmenee muutamia päiviä runsaan ja pitkäkestoisen käytön lopettamisen jälkeen, on Delirium tremen. Alkoholin vieroitusoireyhtymässä esiintyy monia somaattisia oireita, joita ovat esimerkiksi hikoilu, käsien vapina, unettomuus, ahdistuneisuus, pahoinvointi sekä oksentelu.
Päihteiden käytöstä puhuttaessa tarkoitetaan alkoholin sekä
muiden huumaavien aineiden käyttöä, ja päihteitä käytetään nautintoaineena rentouttamaan ja helpottamaan sosiaalista kanssakäymistä. Päihteiden käyttöön
liittyy kuitenkin riskejä, sillä päihteidenkäyttö liiallinen käyttö altistaa riippuvuudelle, jonka seurauksena ihmiselle voi koitua monenlaisia psyykkisiä ongelmia. Päihteiden käyttö voi esimerkiksi laskea mielialaa tai
pahentaa masennusta ja ahdistusta, ja käytölle altistavia tekijöitä voivat olla
myös mielenterveyshäiriöt. Jo lapsuudessa alkanut käytöshäiriö,
aggressiivisuus, impulsiivisuus ja muut itsehallintaongelmat ennustavat
nuoruusiässä alkavaa päihteiden käyttöä. Puhutaan kaksoisdiagnoosista, kun ihminen kärsii päihdehäiriöistä sekä sen seurauksena myös mielenterveysongelmista, ja tällöin ensisijaisena hoitona on päihdeongelman hoitaminen. Tällaisessa tilanteessa ihminen tarvitsee kuntoutuakseen tavoitteellisen ja yleensä pitkäkestoisen kuntoutumisjakson. Hoitajan tehtävänä on saavuttaa potilaan kanssa motivoiva sekä luottamuksellinen yhteistyösuhde, ja kannustaa potilasta päihdteiden käytön lopettamiseen.

Päihdehäiriöisellä ilmenee myös kyvyttömyyttä suoriutua velvoitteistaan, kuten koulusta ja työstä, sekä voi aiheuttaa myös toistuvaa lain rikkomista. Päihteiden haitoista sekä vaaroista huolimatta käyttö jatkuu, eikä päihdeongelmainen halua pohtia tilannettaan realistisesti.
Päihdeongelmaisen nuoren ongelmaan pystyy puuttumaan esimerkiksi perusterveydenhuolto sekä koulu, jotka pystyvät pitkälti selvittämään nuorten
alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä. Satunnaista päihteiden käyttöä on usein
vaikeampi havaita, ja nuoret eivät yleensä itse näe päihdeongelmaansa eivätkä
tunne tarvitsevansa siihen apua. Tärkeintä päihdeongelman tunnistamisessa on
varhainen tunnistaminen, eli puuttuminen silloin kun käyttö on runsasta, mutta ei ole vielä
aiheuttanut psykososiaalisia ongelmia tai riippuvuutta. Päihteiden käytöstä
valistava toiminta onkin avain asemassa, sillä nuorten huomio pitäisi
kiinnittää päihdekokeilujen ohella humalahakuiseen juomiseen, ja herätellä
ajatuksia mahdollisista muistikatkoista, käytön määrästä ja tiheydestä.
Päihdehäiriön hoidossa ensimmäisenä vaiheena on ongelman esille tuominen ja puheeksi ottaminen. Selvitetään päihdeongelmaisen voimavarat ja pyritään luomaan toivoa motivoivan haastattelun avulla. Motivoivassa haastattelussa tuodaan esille empatian osoittaminen sekä joustava asenne kohdatessa vastarintaa. Tärkeintä on huomioida päihteiden käytön seuranta, ja huomioida erilaiset hoitomuodot, joita ovat esimerkiksi avohoito, laitoshoito sekä lääkehoito. Lääkehoito on kuitenkin viimeinen hoitokeino ja pääasiassa suositaan psykososiaalista hoitoa, johon kuuluvat muun muassa yksilö ja perheterapiat.
Päihdehäiriön hoidossa ensimmäisenä vaiheena on ongelman esille tuominen ja puheeksi ottaminen. Selvitetään päihdeongelmaisen voimavarat ja pyritään luomaan toivoa motivoivan haastattelun avulla. Motivoivassa haastattelussa tuodaan esille empatian osoittaminen sekä joustava asenne kohdatessa vastarintaa. Tärkeintä on huomioida päihteiden käytön seuranta, ja huomioida erilaiset hoitomuodot, joita ovat esimerkiksi avohoito, laitoshoito sekä lääkehoito. Lääkehoito on kuitenkin viimeinen hoitokeino ja pääasiassa suositaan psykososiaalista hoitoa, johon kuuluvat muun muassa yksilö ja perheterapiat.
Mahdollisuuksia vaikuttaa päihdehäiriöiden syntymiseen on monella
eri tasolla, mutta valtakunnallisesti päihteiden käyttöön vaikutetaan monin
päihdepoliittisin päätöksin, kuten esimerkiksi alkoholin ja tupakan
hintapolitiikalla, sekä vaikuttamalla alkoholin saatavuuteen sekä asettamalla
alkoholin käytölle ikärajoituksia. Terveydenhuollon ammattilaisilla
neuvoloissa, päiväkodeissa sekä kouluissa on tärkeä rooli tukiessa
lapsiperheitä ja vanhemmuutta, sillä terveyttä edistävää ja häiriöitä ehkäisevä
työ voi edistää välttämään monenlaisia ongelmia. Varhaisella ja riittävän
tehokkaalla puuttumisella voidaan ehkäistä riskiryhmään kuuluvien nuorten
oireilun vaikeutuminen ja kehittyminen myöhemmin päihdehäiriöksi. Myös
suojaavien tekijöiden vahvistaminen on tärkeää häiriöiden syntymisen
ennaltaehkäisyssä. Päihdeongelmien ehkäisyssä sekä hoidon suunnittelussa on
otettava huomioon jokaisen yksilölliset ongelmat ja siihen liittyvät altistavat
tekijät.
Lähteet:
Käypahoitosuosistus alkoholiongelmaisen hoito http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50028
Huttunen 2016. Päihde- ja huumeriippuvuus. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00414
THL 2014. Nuorten päihteiden käyttö ja päihdehäiriöt. https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys/nuorten-mielenterveys/nuorten-paihteiden-kaytto-ja-paihdehairiot
THL 2014. Päihderiippuvuus.
https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/paihderiippuvuus
Kuhanen Carita, Oittinen Pirkko, Kanerva Anne, Seuri Tarja, Schubert Carla 2010. Mielenterveyshoitotyö. WSOYpro.
Kuvat:
https://www.google.fi/search?q=alkoholi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjlvbvGvZrWAhWmK5oKHTD2DQkQ_AUICigB&biw=1266&bih=589#imgrc=r0RyHsbcqDWysM:
Lähteet:
Käypahoitosuosistus alkoholiongelmaisen hoito http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50028
Huttunen 2016. Päihde- ja huumeriippuvuus. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00414
THL 2014. Nuorten päihteiden käyttö ja päihdehäiriöt. https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys/nuorten-mielenterveys/nuorten-paihteiden-kaytto-ja-paihdehairiot
THL 2014. Päihderiippuvuus.
https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/paihderiippuvuus
Kuhanen Carita, Oittinen Pirkko, Kanerva Anne, Seuri Tarja, Schubert Carla 2010. Mielenterveyshoitotyö. WSOYpro.
Kuvat:
https://www.google.fi/search?q=alkoholi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjlvbvGvZrWAhWmK5oKHTD2DQkQ_AUICigB&biw=1266&bih=589#imgrc=r0RyHsbcqDWysM:
Olitte pohtineet pihdehoitotyötä hyvin myös ensihoidollisesta näkökulmasta, sitä oli mielenkiintoista lukea. Myös ennaltaehkäisevää näkökulmaa olitte laajasti miettineet, tästä osiosta heräsikin meille kokonaan uusia ajatuksia, joita emme omassa blogissamme pohtineet.
VastaaPoista-Leena ja Veera:D
PoistaErityisen hyvin tietoa ja pohdintaa ennaltaehkäisevästä hoidosta!
VastaaPoistaKiitos tästä. Tärkeää asiaa. Meidän tutulla on haastava päihderiippuvuus. Toivon, että hän saisi siihen apua. On ikävää seurata vierestä, kuinka hän menee jatkuvasti huonompaan kuntoon. https://muutosmatkaoy.fi/avopalvelut/paihdetyo
VastaaPoista