Psykoosisairaudet
Psykoosi on tila, missä ihmisen todellisuudentaju
on heikentynyt niin että hänen on vaikeuksia erottaa mikä on totta ja mikä ei.
Psykoottiset tilat voivat olla lyhytaikaisia ja nopeasti ohi meneviä tiloja,
jotka alkavat rajusti ja voivat mennä hyvinkin nopeasti ohi, tai pitkäaikaisia
ja useasti toistuvia tiloja, mitkä voivat johtaa skitsofreniaan. Psykoosi voi
laueta kelle vaan esimerkiksi stressin tai traumaattisen tapahtuman seurauksena,
eikä se vaadi skitsofrenian tapaan altistumista sairaudelle. Ensimmäisen koetun
psykoosin jälkeen uusiutumisen riski kasvaa, sillä jokaisesta koetusta
psykoosista jää aivoihin pysyvä muistijälki.
Skitsofrenia eli vanhalta kutsumanimeltään jakomielitauti
alkaa yleensä nuoruusiässä ja on koko loppuelämän kestävä psykiatrinen sairaus. Suomen väestöstä n.1% sairastuu skitsofreniaan elämänsä aikana.
Heti kättelyssä kiinnostuimmekin lukemaan lisää, miksi skitsofrenia on nuoressa
iässä puhkeava sairaus ja mitkä ovat laukaisevia tekijöitä sairaudelle.Erinäisten tutkimusten mukaan perintötekijät lisäävät alttiutta sairastua skitsofreniaan ja näin ollen lapsen sairastumisriski kymmenkertaistuu jos toinen vanhemmista on jo sairastunut. Ympäristötekijöillä voi olla myös suuri vaikutus sairauden kehittymiseen. Lapsuudessa ja nuoruudessa koetut käsittelemättömät traumat voivat purkautua erilaisten harha-aistimusten, harhaluulojen ja oudoilta tuntuvien kokemusten kautta. Skitsofrenia sairautena puhkeaakin usein ns. normatiivisten kriisien yhteydessä. Kriiseillä tarkoitetaan elämän muutosvaiheisiin liittyviä tapahtumia kuten ensimmäinen parisuhde, varusmiespalvelu tai vaikkapa lukion aloittaminen, jolloin stressitekijät ja uusi elämäntilanne toimivat laukaisevina tekijöinä sairaudelle.
Nuorten kannabiksen käytöllä on löydetty olevan myös yhteyksiä skitsofrenian puhkeamiseen, minkä vuoksi varsinkin geneettisesti alttiiden nuorten tulisi olla tietoisia kannabikseen käyttöön liittyvistä riskeistä.
Skitsofrenian tunnistaminen ja määritteleminen on
vaihdellut vuosien saatossa, mutta nykyisin on pystytty nimeämään viisi
sairaudelle tyypillistä oiretta, mitkä voivat antaa aihetta diagnosoida
potilaalle skitsofrenian:
1. Harhaluulot eli deluusiot
2.
Aistiharhat eli hallusinaatiot
3.
Hajanainen tai epäselvä puhe
4.
Outo tai poikkeava käytös
5.
Puutosoireet eli tunneilmaisujen
latistuminen sekä puheen selvä köyhtyminen.
Skitsofrenian
käypä hoito- suosituksessa kuin myös useissa muissa lähteissä sairauden
varhaista tunnistamista pidetään tärkeimpänä tekijänä parantumista ajatellen.
Mitä nopeammin ja tehokkaammin hoito päästään aloittamaan, sitä parempi ennuste
potilaalla on taudin voittamisessa. Skitsofrenian hoito muodostuu useista eri
palikoista, mitkä yhdessä tuovat parhaan hoitotuloksen suurimmalla osalla
potilaista ja näistä keskeisimmät palikat ovat:
·
psykoosilääkitys
·
yksilöterapia
·
läheisten
ja perheen hoitoon osallistuminen
·
potilaan
toimintakykyä ja elämänlaatua lisäävät kuntoutusmenetelmät
·
vertaistuki.
Ensihoitaja on
ensimmäinen ihminen, kuka ottaa kosketuksen potilaan hoitojaksoon ja siksi tämä
hoitokokemus onkin ensisijaisen tärkeä. Psykoottinen potilas ei itse
välttämättä tiedosta olevansa hoidon tarpeessa ja siksi onkin tärkeää, että
ensihoitaja esittäytyy ja kertoo rehellisesti potilaalle millä asialla hän on,
että luottamussuhdetta voidaan lähteä rakentamaan jo sairaalan ulkopuolella.
Psykoottisen potilaan kanssa keskusteltaessa tulisi käyttää ytimekästä ja
informoivaa kieltä, mitä potilaan on helppo sisäistää. Itse kohtaamisen
tulisi olla rauhallinen ja kiireettömän oloinen, mikä luo potilaalle turvallisuudentunnetta.
Jos ensihoitajina saamme yhteyden potilaaseen, emmekä anna turhia lupauksia
mistä emme voi pitää kiinni on potilaan näkymät jatkohoidon suhteen
valoisammat. Kun ensimmäisestä auttamiskerrasta on jäänyt potilaalle
positiivinen muistijälki, edistää se jatkohoidon toteuttamista
sairaalaolosuhteissa.
Lähteet:
Kuhanen, Oittinen, Kanerva, Seuri, Schubert 2010. Mielenterveyshoitotyö. WSOYpro Oy.
Kuismaa, Holmström, Porthan 2009. Ensihoito. Gummerus kirjapaino Oy.
Lönnqvist, Marttunen, Henriksson, Partonen 2017. Psykiatria. Duodemic.
https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi35050
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148Lähteet:
Kuhanen, Oittinen, Kanerva, Seuri, Schubert 2010. Mielenterveyshoitotyö. WSOYpro Oy.
Kuismaa, Holmström, Porthan 2009. Ensihoito. Gummerus kirjapaino Oy.
Lönnqvist, Marttunen, Henriksson, Partonen 2017. Psykiatria. Duodemic.
https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi35050
Blogilla miellyttävä ulkoasu, mukava lukea kun ei "pomppaa" silmille :) Teksti jokaisessa kirjoituksessa asiantuntevaa ja helppolukuista, siitä peukkuja :) Asiatekstiä! T:Anu ja Julle
VastaaPoista