Tanjan ja Ellan mielenterveyttä etsimässä

Persoonallisuushäiriöt ovat joustamattomia, pitkäaikaisia ja toistuvia käyttäytymis- ja ajatusmalleja, jotka ilmenevät yleensä haitallisena kärsimyksenä joko itselle tai tuottaa ongelmia sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Häiriölle tyypillistä on että, se poikkeaa merkittävällä tavalla kulttuurin sisäisistä normeista, eikä henkilö kykene ottamaan muita ihmisiä tilanteeseen liittyvien odotusten mukaisesti huomioon, eikä arvostamaan heidän yksilöllisyyttään riittävästi. Tämän seurauksena henkilö voi kokea ristiriitaa yhteiskunnan välillä ja toistuvaa epätasapainoa henkilön odotusten ja kykyjen välillä, jonka seurauksena voi kehittyä ahdistus- tai masennusoireita. Persoonallisuushäiriölle on myös tyypillistä, ettei henkilö itse miellä oireitaan häiriöksi, sillä siihen liittyvät piirteet ovat yleensä syvään juurtuneita ja persoonaan muovautuneita käyttäytymismalleja. Yleensä persoonallisuushäiriölle ei löydy yksiselitteistä syytä tai selittävää tekijää, mutta häiriötä alkaa ilmet...

Päihdehoitotyön tarkoituksena on päihteiden haittojen vähentämiseen tähtäävä hoitotyö, johon kuuluvat asiakkaan terveyden ylläpito, infektioiden leviämisen ja pahenemisen ehkäisy, korvaushoitotyö sekä kuntouttava hoitotyö. Suomalaiseen alkoholikulttuuriin kuuluu vahvasti humalanhakuinen juominen, jonka vuoksi tulevina ensihoitajina meillä on oltava hyvät hoitotyön valmiudet sekä riittävä teoria tieto erilaisten päihteiden vaikutuksista ihmisen käyttäytymiseen. Rauhallisuus ja pitkäjänteisyys ovat ensihoitajan työskentelytapojen kulmakivet, kun asiakkaana on alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena oleva henkilö. Päihtyneen potilaan kanssa on aina oltava varuillaan, sillä käyttäytiminen päihteiden vaikutuksen alaisena saattaa olla aggressiivista ja ennalta-arvaamatonta. Ensihoitotilanteessa hoitajan haasteena saattaa olla myös asiakkaan akuutin diagnoosin määrittäminen, sillä päihteet voivat aiheuttaa monia psyykkisiä oireita. Voi olla vaikeaa erottaa onko kyse päihteistä jo...

Elämän tarkoituksen ja kuolemaan liittyvien kysymysten pohtiminen on aika ajoin täysin normaalia. Kun puhutaan itsetuhoisuudesta ovat kuoleman toivominen ja itsensä vahingoittaminen henkilöllä usein mielessä. Jo ohimenevät ajatukset omasta kuolemasta tai itsemurhasta voivat kasvaa vakavammiksi toiveiksi ja sitä myötä teoiksi. Itsetuhoisuutta on kahdenlaista: suoraa ja epäsuoraa. Suoralla itsetuhoisuudella tarkoitetaan kun ihminen tarkoituksenmukaisesti pyrkii vahingoittamaan itseään, kuten yrittämällä itsemurhaa tai viiltelemällä itseään. Epäsuora itsetuhoisuus voi olla pitkäaikaista itsensä vaara alttiiksi saattamista, kuten runsasta päihteiden käyttöä tai vaarallista liikennekäyttäytymistä. Epäsuorissa itsetuhoisuus tapauksissa ajatuksena ei välttämättä ole saattaa itseään hengenvaaraan tai vahingoittaa itseään, mutta riskien ottaminen ja vaara alttius tuo ihmiselle mielihyvää. Itsemurhalla tarkoitetaan kun ihminen riistää hengen oman käden kautta. Laajennetulla itsemurhalla tark...

Mielialahäiriöille keskeinen tyyppioire on mielialan pidempi kestoinen muutos. Jokainen meistä on varmasti joskus elämänsä aikana kokenut mielialan muutoksia ja ehkä tuntenut masentuneisuutta kohdatessa esimerkiksi läheisen ihmisen menetyksen. Terve ihminen pystyy käsittelemään muutokset tai koetun surun ja jatkamaan elämässä eteenpäin antamatta sen suistaa kokonaan omaa elämäniloaan. Puhuttaessa mielialahäiriöstä on mielialan muutos useita viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Mielialahäiriöt ovat joko masennushäiriöitä, jotka voidaan jakaa alaluokiltaan epätyypillisiin-, melankonisiin-, psykoottosiin- ja kaamosmasennuksiin, tai kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä. Näihin erilaisiin mielialahäiriöihin luokittelu perustuu oireiden laatuun, pitkäkestoisuuteen ja vaikeusasteeseen tueten. Masentuneen ihmisen keskeisin oire on masentunut mieliala ja vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä aikaisemmin mielenkiintoisia ja mielihyvää tuottavia asiota kohtaan. Ei kuitenkaan riitä, että ihminen ...

Psykoosi on tila, missä ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt niin että hänen on vaikeuksia erottaa mikä on totta ja mikä ei. Psykoottiset tilat voivat olla lyhytaikaisia ja nopeasti ohi meneviä tiloja, jotka alkavat rajusti ja voivat mennä hyvinkin nopeasti ohi, tai pitkäaikaisia ja useasti toistuvia tiloja, mitkä voivat johtaa skitsofreniaan. Psykoosi voi laueta kelle vaan esimerkiksi stressin tai traumaattisen tapahtuman seurauksena, eikä se vaadi skitsofrenian tapaan altistumista sairaudelle. Ensimmäisen koetun psykoosin jälkeen uusiutumisen riski kasvaa, sillä jokaisesta koetusta psykoosista jää aivoihin pysyvä muistijälki. Skitsofrenia eli vanhalta kutsumanimeltään jakomielitauti alkaa yleensä nuoruusiässä ja on koko loppuelämän kestävä psykiatrinen sairaus. Suomen väestöstä n.1% sairastuu skitsofreniaan elämänsä aikana. Heti kättelyssä kiinnostuimmekin lukemaan lisää, miksi skitsofrenia on nuoressa iässä puhkeava sairaus ja mitkä ovat laukaisevia tekijöitä sairaudelle....

Mielenterveyshoitotyössä potilaan ja hoitajan välisen yhteistyösuhteen punaisena lankana on potilaslähtöisyys. Potilaslähtöisyys- käsitteellä tarkoitetaan sellaista hoitoa ja yhteistyötä, jossa potilas on itse mukana vaikuttamassa oman hoitonsa suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Potilaslähtöisyydessä korostuvat potilaan omat tarpeet, sekä hänen mielen-terveyden edistäminen ja hoitaminen. Hoitosuhteen luomisessa hoitajan rooli on keskeinen, sillä hänen omat asenteet, arvot ja hoitotyön periaatteet ohjaavat yhteistyösuhteen rakentumista. Myös potilaan omilla arvoilla, ihmiskäsityksellä ja asenteella voidaan vaikuttaa siihen, millainen yhteistyösuhde potilaan ja hoitajan välille syntyy.   Hoidollisen yhteistyön syntyminen mahdollistaa potilaan voimaantumista edistävän lähestymistavan, jolloin käytettävissä olevien resurssien hyödyntäminen on mahdollisimman monipuolista.  Tulevina ensihoitajina meillä on oltava valmiudet kohdata mielenterveyspotilas ensihoidollise...